22.2.2006

The Gillette Companyn ja Gillette Group Finland Oy:n kanne Helsingin käräjäoikeudessa

The Gillette Company oli merkitty Suomessa rekisteröityjen tavaramerkkien GILLETTE ja SENSOR haltijaksi. Gillette Group Finland Oy:llä oli puolestaan oikeus kyseisten tavaramerkkien käyttämiseen Suomessa.

The Gillette Company ja Gillette Group Finland Oy kertoivat LA-Laboratories Ltd Oy:tä vastaan nostamassaan kanteessa, että The Gillette Companyn rekisteröidyillä tavaramerkeillä oli vahva ja hyvin vakiintunut asema markkinoilla. Niiden tietoon oli tullut, että LA-Laboratories Ltd Oy myi partakoneenteriä merkillä PARASON FLEXOR. Näitä partakoneenteriä myytiin pakkauksissa, joihin oli kiinnitetty tarra, jossa luki sanat "TÄHÄN TERÄÄN SOPIVAT ... kaikki PARASON FLEXOR ja KAIKKI GILLETTE SENSOR VARRET". Kantajayhtiöt olivat kehottaneet LA-Laboratories Ltd Oy:tä poistamaan tarrat ja kyseisen viittauksen sisältävät pakkaukset markkinoilta ja vahvistamaan, että se ei tulevaisuudessa käytä The Gillette Companyn tavaramerkkejä myymiensä tuotteiden pakkauksissa. LA-Laboratories Ltd Oy ei kuitenkaan ollut noudattanut tätä kehotusta.

Kantajayhtiöt katsoivat, että LA-Laboratories Ltd Oy:n tarkoituksena oli selvästi ollut The Gillette Companyn tavaramerkkejä käyttämällä hyötyä kyseisten tavaramerkkien maineesta ja sen mukanaan tuomasta liikearvosta. Tämän johdosta kuluttaja saattoi tulla harhaanjohdetuksi ajattelemaan, että LA-Laboratories Ltd Oy:n tuote oli sama tai samanlainen kuin Gillette-tuote tai että LA-Laboratories Ltd Oy oli lisenssin nojalla tai muulla perusteella oikeutettu The Gillette Companyn tavaramerkkien käyttämiseen. Käyttämällä perusteettomasti The Gillette Companyn tavaramerkkejä tuotteidensa pakkauksissa LA-Laboratories Ltd Oy sai aikaan kuluttajien mielissä yhteyden The Gillette Companyn ja LA-Laboratories Ltd Oy:n tuotteiden välillä ja siten loukkasi The Gillette Companyn rekisteröityjä tavaramerkkejä.

Yksinoikeus tavaramerkkiin sisälsi tavaramerkkilain 4 §:n 1 momentin mukaan muun ohessa oikeuden kieltää muita kuin tavaramerkin haltijaa käyttämästä tavaramerkkiä tavarassa, sen päällyksessä tai muulla tavalla, siihen luettuna myös suullinen käyttäminen. Viittaaminen tavaramerkkiin tavaroissa, kuten partakoneenteräkaseteissa, oli siten tavaramerkin käyttämistä.

Varaosien ja lisätarvikkeiden, jotka soveltuivat käyttöön toisen liikkeellelaskeman tavaran yhteydessä, osalta tavaramerkkilain 4 §:n 2 momentti sisälsi poikkeuksen edellä mainitusta merkinhaltijan yksinoikeudesta. Kyseisen säännöksen mukaan varaosien, lisätarvikkeiden tai muiden sellaisten tavaroiden markkinoinnissa oli sallittua viitata toisen tavaramerkkiin kunhan sitä ei tehty tavalla, joka "on omiaan aikaansaamaan vaikutelman, että liikkeeseen laskettu tavara on lähtöisin tunnusmerkin haltijalta tai että tämä on suostunut tunnusmerkin käyttämiseen". Tavaramerkkilain tulkinnassa oli lisäksi otettava huomioon Euroopan yhteisöjen ensimmäinen neuvoston direktiivi jäsenvaltioiden tavaramerkkilainsäädännön lähentämisestä. Direktiivin 6 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaan yksinoikeudesta tavaramerkkiin voitiin poiketa, kun kaksi ehtoa täyttyi: tavaramerkin käyttäminen oli "tarpeen" tuotteen käyttötarkoituksen osoittamiseksi, erityisesti lisätarvikkeina tai varaosina, ja että käyttö tapahtui hyvän liiketavan mukaisesti.

LA-Laboratories Ltd Oy:n partakoneenteräkasetit eivät olleet varaosia eivätkä lisätarvikkeita kantajayhtiöiden parranajojärjestelmiin. Direktiivin poikkeus koskien varaosia ei soveltunut tapaukseen, koska LA-Laboratories Ltd Oy:n tuote ei ollut Gillette-tuotteen varaosa. Toiseksi vaikka partakoneenteräkasetti olisi katsottu varaosaksi tai lisätarvikkeeksi, LA-Laboratories Ltd Oy:llä ei ollut hyväksyttävää tarvetta käyttää The Gillette Companyn tavaramerkkejä.

Mainituilla perusteilla The Gillette Company ja Gillette Group Finland Oy vaativat, että LA-Laboratories Ltd Oy:tä kielletään jatkamasta ja toistamasta The Gillette Companyn suomalaisiin tavaramerkkeihin GILLETTE ja SENSOR sisältyvien yksinoikeuksien loukkaamista. Lisäksi The Gillette Company ja Gillette Group Finland Oy vaativat, että LA-Laboratories Ltd Oy velvoitetaan suorittamaan korvauksena tavaramerkkien loukkauksesta vuoden 2000 maaliskuuhun mennessä aiheutuneesta vahingosta yhteensä 220 000 markkaa sekä että LA-Laboratories Ltd Oy:n laittomasti elinkeinotoiminnassaan Suomessa käyttämät merkit, jotka loukkasivat The Gillette Companyn suomalaisiin tavaramerkkeihin GILLETTE ja SENSOR sisältyviä yksinoikeuksia, määrätään poistettaviksi ja hävitettäviksi.

LA-Laboratories Ltd Oy:n vastaus

LA-Laboratories Ltd Oy kertoi, että se oli ostanut PARASON FLEXOR -terät niin sanottuna bulkkitavarana yleisiltä markkinoilta, joissa terillä oli useita valmistajia. LA-Laboratories Ltd Oy oli pakannut terät ja varustanut pakkauksen kyseisellä punaisella tarralla ja markkinoinut teriä Suomessa.

LA-Laboratories Ltd Oy esitti, että tavaramerkkilain 4 §:n 1 momentissa ja 38 §:n 1 momentissa oli tarkoitettu tavaramerkin käyttöä siten, että se oli omiaan johtamaan kuluttajaa harhaan tavaran merkistä tai sen alkuperästä. PARASON FLEXOR -partakoneenteräpakkauksia kuluttaja ei voinut sekoittaa Gillette-partakoneenteräpakkauksiin.

Toisen tavaramerkin merkitseminen tarkoituksenmukaisuussyistä oman tuotteen yhteyteen oli sallittua käytäntöä tietyissä tilanteissa tavaramerkkilain mukaan. Tätä merkintätapaa käytettiin helpottamaan ostotapahtumaa, jotta pakkauksia ei tarvinnut repiä auki ja todeta yhteensopivuutta kokeilemalla. Kyse oli kuluttajien, kaupan ja valmistajien yhteisestä edusta. Esimerkkeinä LA-Laboratories Ltd Oy mainitsi muun ohessa matkapuhelimien akut, auton pyyhkijänsulat sekä sähköhammasharjan vaihtoharjat.

LA-Laboratories Ltd Oy:n mukaan oli kohtuutonta kuluttajia kohtaan, että kuluttajille ei saanut kertoa, mitkä varret sopivat kyseessä olevaan PARASON FLEXOR -terään.

Mainituilla perusteilla LA-Laboratories Ltd Oy kiisti kanteen ja vaati, että se hylätään kokonaisuudessaan.

Käräjäoikeuden tuomio 30.3.2000

Käräjäoikeus totesi, että LA-Laboratories Ltd Oy oli käyttänyt suoraan ja korostetusti tavaramerkkejä GILLETTE ja SENSOR PARASON FLEXOR -partakoneenteräpakkausten päällykseen kiinnitetyssä punaisessa tarrassa.

Käräjäoikeuden mukaan kysymyksessä olevan tyyppinen märkäparranajoon tarkoitettu partakonekonstruktio koostui kahdesta elementistä: varresta ja terästä. Käräjäoikeus totesi asianosaisten myöntäneen, että terä oli koneen päätuote. Käräjäoikeuden mukaan olikin pidettävä todennäköisenä, että partakonekokonaisuuden luonne muuttui, kun esimerkiksi Gillette-partakoneen varteen asetettiin PARASON FLEXOR -terä. Käräjäoikeus katsoi siten, että terää oli yleisesti pidettävä sen toiminnan ja luonteen vuoksi kysymyksessä olevan tyyppisen partakoneen pääosana; varsi, joka myös oli käytön kannalta olennainen osa, oli tietyllä tavalla samoin pääosa ennemmin kuin varaosa tai lisätarvike.

Tavaramerkkilain 4 §:n 1 momentin mukaan oikeus tavaran tunnusmerkkiin sisälsi sen, että elinkeinotoiminnassa kukaan muu kuin merkin haltija ei saanut tavaroittensa tunnuksena käyttää siihen sekoitettavissa olevaa merkkiä tavarassa tai sen päällyksessä, mainoksessa tai liikeasiakirjassa tai muulla tavalla. Kysymyksessä oli tavaramerkin haltijan yksinoikeus, jota oli pidettävä pääsääntönä. GILLETTE ja SENSOR olivat The Gillette Companyn rekisteröityjä tavaramerkkejä, jotka antoivat oikeudenhaltijalle yksinoikeuden tavaramerkkeihin. Siten yksinoikeutta koskevan pääsäännön mukaan vain The Gillette Companylla oli ollut oikeus käyttää mainittuja tavaramerkkejään tavarassa, pakkauksessa ja mainoksessa. LA-Laboratories Ltd Oy oli kuitenkin käyttänyt suoraan markkinoimiensa PARASON FLEXOR -partakoneenteräpakkausten kannessa silmiinpistävällä tavalla tavaramerkkejä GILLETTE ja SENSOR ja toiminut siten ilmeisesti yksinoikeutta koskevan pääsäännön vastaisesti.

Tavaramerkkilain 4 §:n 2 momentissa säädettiin, että edellä 1 momentissa tarkoitetuksi luvattomaksi käyttämiseksi katsottiin muun muassa se, että joku laskiessaan liikkeeseen varaosia, lisätarvikkeita tai muuta sellaista, mikä soveltui toisen tavaraan, viittasi tämän tunnusmerkkiin tavalla, joka oli omiaan aikaansaamaan vaikutelman, että liikkeeseen laskettu tavara oli lähtöisin tunnusmerkin haltijalta tai että tämä oli suostunut tunnusmerkin käyttämiseen. Sanottu 2 momentti rajasi 1 momentin yksinoikeutta koskevan pääsäännön poikkeukset varaosiin, lisätarvikkeisiin ja muuhun sellaiseen, mikä soveltui toisen tavaraan. Tuolloin ei lainkohdan mukaan kuitenkaan saanut viitata toisen tunnusmerkkiin 2 momentissa ilmaistuin sopimattomiksi katsotuin tavoin. Jäsenvaltioiden tavaramerkkilainsäädännön lähentämisestä annetun Euroopan yhteisöjen ensimmäisen neuvoston direktiivin 6 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti puolestaan tavaramerkin haltija ei saanut kieltää toista käyttämästä elinkeinotoiminnassa tavaramerkkiä, milloin sen käyttäminen oli tarpeen tavaran tai palvelun, erityisesti lisätarvikkeiden tai varaosien, käyttötarkoituksen osoittamiseksi, jos hän käytti niitä hyvää liiketapaa noudattaen. Tavaramerkkilain 4 §:n 2 momenttia tuli tulkita mainitun direktiivin ja erityisesti sanotun artiklan kohdan valossa.

Käräjäoikeus totesi, että tavaramerkeillä GILLETTE ja SENSOR oli vahva markkina-asema, mihin The Gillette Company oli panostanut merkittävästi. Etenkin GILLETTE oli erittäin tunnettu merkki, jolla oli itsenäinen mainosfunktio. GILLETTE-merkki saattoi muun muassa vääränlaisella markkinoinnilla vesittyä. The Gillette Companylla oli oikeus suojella kuluttajien olettamaa tuotteittensa alkuperää. The Gillette Companyn tuotteet olivat tietyntyyppisiä, tavaramerkillä yksilöityjä tuotteita, joilla oli oma yksilöllinen laatunsa. Mikäli tavaramerkkilain 4 §:n 2 momentin poikkeussäännöstöä tulkittiin siten laajasti, että päätuotetavaran liikkeellelaskemisessa markkinoille oli sallittua viitata suoraan toisen tavaramerkkiin, oli se sekä yleisesti tavaramerkkioikeudellisten funktioiden vastaista että erityisesti The Gillette Companyn tavaramerkkien osalta vahingollista ja loukkasi The Gillette Companyn yksinoikeutta tavaramerkkeihin. Oikeustieteessä ja -käytännössä poikkeuksia pääsäännöistä oli yleisesti pyritty tulkitsemaan suppeasti. Myös tavaramerkkioikeudelliset funktiot puolsivat tässä tapauksessa suppeata tulkintaa asiassa.

Mainituilla perusteilla käräjäoikeus katsoi, että tavaramerkkilain 4 §:n 2 momentin poikkeussäännöstä oli tulkittava suppeasti ja että kyseisessä säännöksessä ei tarkoitettu itse päätuotetta, vaan ainoastaan varaosia, lisätarvikkeita tai muuta sen kaltaista. LA-Laboratories Ltd Oy ei siten ollut saanut ilman lupaa käyttää The Gillette Companyn tavaramerkkejä markkinoille laskemiensa päätuotteiden pakkauksissa.

Vahingonkorvauksen osalta käräjäoikeus totesi, että kokonaisarvosteluna LA-Laboratories Ltd Oy:n menettely oli katsottava lievästi tuottamukselliseksi. Kantajayhtiöt olivat siten oikeutettuja saamaan LA-Laboratories Ltd Oy:ltä kor-vauksen kärsimästään vahingosta. Vahingon suuruudeksi käräjäoikeus enemmän näytön puuttuessa arvioi oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 6 §:n nojalla 70 000 markkaa, jonka käräjäoikeus tavaramerkkilain 38 §:n 2 momentin perusteella sovitteli 30 000 markaksi.

Mainituilla perusteilla käräjäoikeus kielsi LA-Laboratories Ltd Oy:tä jatkamasta ja toistamasta The Gillette Companyn suomalaisiin tavaramerkkeihin GILLETTE ja SENSOR sisältyvien yksinoikeuksien loukkaamista. Lisäksi käräjäoikeus määräsi LA-Laboratories Ltd Oy:n suorittamaan The Gillette Companylle ja Gillette Group Finland Oy:lle tavaramerkkien loukkauksesta aiheutuneesta vahingosta yhteisesti 30 000 markkaa korkoineen sekä määräsi LA-Laboratories Ltd Oy:n laittomasti elinkeinotoiminnassaan Suomessa käyttämät merkit, jotka loukkasivat The Gillette Companyn suomalaisiin tavaramerkkeihin GILLETTE ja SENSOR sisältyviä yksinoikeuksia eli PARASON FLEXOR -pakkausten päällä olevat tarrat, jotka sisälsivät maininnan GILLETTE ja SENSOR, poistettaviksi ja hävitettäviksi.

Asian on ratkaissut käräjätuomari Antti Miettinen.

Helsingin hovioikeuden tuomio 17.5.2001

The Gillette Company ja Gillette Group Finland Oy sekä LA-Laboratories Ltd Oy valittivat hovioikeuteen.

Partakone muodostui terän ja terävarren muodostamasta kokonaisuudesta. Erikseen myydyn terän ostamalla kuluttaja saattoi korvata partakoneen kuluneen partaterän. Koska partakoneenterä tässä tapauksessa korvasi aikaisemman partakoneen osan, erikseen myyty partakoneenterä voitiin, niin LA-Laboratories Ltd Oy:n markkinoimien terien kohdalla kuten yleensäkin, rinnastaa tavaramerkkilain 4 §:n 2 momentissa tarkoitettuun varaosaan.

LA-Laboratories Ltd Oy oli markkinoinut PARASON-merkkisiä partateriä. Teräpakkauksiin oli liimattu punaiset tarralaput, joissa oli ilmaistu terien sopivan markkinoilla myytävistä terävarsista LA-Laboratories Ltd Oy:n itsensä markkinoimiin PARASON FLEXOR -terävarsiin ja näiden lisäksi GILLETTE SENSOR -terävarsiin. Kuluttajalle, joka omisti entuudestaan GILLETTE SENSOR -merkkisen terävarren, sillä tiedolla, että terävarteen soveltui The Gillette Companyn markkinoimien terien lisäksi myös PARASON-merkkiset partakoneenterät, tarroissa ilmaistulla tiedolla saattoi olla merkitystä. Sanotun perusteella LA-Laboratories Ltd Oy:llä oli ollut oikeutettu tarve viitata GILLETTE- ja SENSOR-tavaramerkkeihin.

PARASON-partakoneenteräpakkauksiin oli merkitty näkyvästi PARASON- ja FLEXOR-tunnusmerkit, joista selvästi kävi ilmi tuotteiden alkuperä. Teräpakkausten päällysosiin merkittyihin suhteellisin pienikokoisiin tarroihin GILLETTE- ja SENSOR-tunnusmerkit oli kirjoitettu pienikokoisin vakiokirjaimin. Varaosien ja lisätarvikkeiden markkinoinnissa viitattiin yleisesti toisen elinkeinonharjoittajan tunnusmerkkiin pakkauksen päällysosassa sillä tavoin, että toisen elinkeinonharjoittajan tunnusmerkki oli selvästi kuluttajan nähtävissä. Tässä suhteessa LA-Laboratories Ltd Oy:n menettelyä ei siten voitu pitää toisen tunnusmerkin liikearvon hyväksikäyttönä. Myöskään sitä, että tarralaput olivat pohjaväritykseltään punaisia, ei voitu pitää toisen tunnusmerkin liikearvon hyväksikäyttönä. Siten LA-Laboratories Ltd Oy ei ollut PARASON-teräpakkauksissa viitannut GILLETTE- ja SENSOR-tunnusmerkkeihin sillä tavoin, että menettely sai aikaan vaikutelman PARASON-tunnusmerkin haltijan sekä GILLETTE- ja SENSOR-tunnusmerkkien haltijan välisestä liikeyhteydestä.

Mainituilla perusteilla hovioikeus katsoi, että LA-Laboratories Ltd Oy oli PARASON-partateriä markkinoidessaan viitannut GILLETTE- ja SENSOR-tunnusmerkkeihin tavaramerkkilain 4 §:n 2 momentissa sallituin tavoin. Tämän vuoksi hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion ja hylkäsi The Gillette Companyn ja Gillette Group Finland Oy:n kanteen.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Antti Kuningas, Pirkko Kauppinen ja Merja Halme-Korhonen. Esittelijä Matti Vedenkangas.

Välitoimet

Korkein oikeus on asianosaisia kuultuaan päätöksellään 23.5.2003 pyytänyt ennakkoratkaisun Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelta, joka on 17.3.2005 antamallaan tuomiolla antanut pyydetyn ratkaisun.

The Gillette Company ja Gillette Group Finland Oy toisaalta sekä LA-Laboratories Ltd Oy toisaalta ovat antaneet Korkeimmalle oikeudelle ennakkoratkaisun johdosta pyydetyt lausumat.

Perustelut

Asian tausta ja riidattomat tosiseikat

1. The Gillette Companylle on rekisteröity Suomessa tavaramerkit GILLETTE nro 5200 sekä SENSOR nro 80172 tavaramerkkiluokkaan 8 (muun muassa parranajolaitteet). Gillette Group Finland Oy:llä on oikeus kyseisten tavaramerkkien käyttämiseen Suomessa. Gillette Group Finland Oy markkinoi Suomessa parranajolaitteita, muun ohessa varresta ja vaihdettavasta partakoneenterästä muodostuvia partakoneita sekä partakoneenteriä ilman vartta.

2. Myös LA-Laboratories Ltd Oy markkinoi ja myy Suomessa samankaltaisia sekä varresta ja vaihdettavasta partakoneenterästä muodostuvia partakoneita että partakoneenteriä ilman vartta. Markkinoidessaan PARASON FLEXOR -merkkisiä partakoneenteriä LA-Laboratories Ltd Oy on kiinnityttänyt niiden myyntipakkauksiin punaisen tarran, joka on sisältänyt tekstin "Tähän terään SOPIVAT kaikki PARASON FLEXOR ja kaikki GILLETTE SENSOR VARRET" (kuva myyntipakkauksesta ohessa).

Kysymyksenasettelu

3. Asiassa on kysymys siitä, onko LA-Laboratories Ltd Oy viitatessaan kerrotuin tavoin partateriensä myyntipakkauksissa tavaramerkkeihin GILLETTE ja SENSOR loukannut näiden tavaramerkkien tuottamia yksinoikeuksia.

Sovellettavat säännökset

4. Tavaramerkkilain mukainen yksinoikeus tavaran tunnusmerkkiin sisältää sen, ettei kukaan muu kuin merkin haltija saa elinkeinotoiminnassa käyttää tavaroittensa tunnuksena siihen sekoitettavissa olevaa merkkiä tavarassa tai sen päällyksessä, mainonnassa tai liikeasiakirjassa tai muulla tavalla. Tavaramerkkilain 4 §:n 2 momentin mukaan tunnusmerkin luvattomaksi käyttämiseksi katsotaan muun muassa se, että joku laskiessaan liikkeeseen varaosia, lisätarvikkeita tai muuta sellaista, mikä soveltuu toisen tavaraan, viittaa tämän tunnusmerkkiin tavalla, joka on omiaan aikaansaamaan vaikutelman, että liikkeeseen laskettu tavara on lähtöisin tunnusmerkin haltijalta tai että tämä on suostunut tunnusmerkin käyttämiseen.

5. Tavaramerkkilain muuttamisesta annetulla lailla 39/1993 tavaramerkkilaki on saatettu vastaamaan jäsenvaltioiden tavaramerkkilainsäädännön lähentämisestä annetun ensimmäisen neuvoston direktiivin 89/104/ETY (jäljempänä tavaramerkki- direktiivi) pakottavia määräyksiä. Siinä yhteydessä ei ole muutettu edellä mainittua tavaramerkkilain 4 §:n 2 momenttia.

6. Tavaramerkkidirektiivin 5 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaan tavaramerkin haltijalla on oikeus kieltää muita ilman hänen suostumustaan käyttämästä elinkeinotoiminnassa merkkiä, joka on sama kuin tavaramerkki ja samoja tavaroita tai palveluita varten kuin ne tavarat tai palvelut, joita varten tavaramerkki on rekisteröity. Saman 5 artiklan 3 kohdassa on käyttömuotoina, jotka tavaramerkin haltija saa kieltää, lueteltu muun ohella merkin paneminen tavaroihin tai niiden päällyksiin sekä tavaroiden tarjoaminen tai liikkeelle laskeminen tai niiden varastoiminen tällaista tarkoitusta varten.

7. Tavaramerkin haltijan oikeuksia on rajoitettu tavaramerkkidirektiivin 6 artiklassa. Sen 1 kohdan c alakohdan mukaan tavaramerkin haltija ei saa kieltää toista käyttämästä elinkeinotoiminnassa tavaramerkkiä, milloin sen käyttäminen on tarpeen tavaran tai palvelun, erityisesti lisätarvikkeiden tai varaosien, käyttötarkoituksen osoittamiseksi, jos hän käyttää tavaramerkkiä hyvää liiketapaa noudattaen.

8. Euroopan yhteisön oikeuden mukaan kansallisten tuomioistuinten tehtävänä on nimenomaisesti varmistaa, että muun muassa yritykset saavat sen oikeusturvan, joka niille yhteisön oikeuden säännösten mukaan kuuluu, ja taata mainittujen säännösten täysi oikeusvaikutus. Kansallisen tuomioistuimen on sen vuoksi kansallista lainsäädäntöä soveltaessaan, riippumatta siitä, onko kyse direktiiviä edeltäneistä vai sen jälkeen annetuista säännöksistä, tulkittava kansallista lainsäädäntöä mahdollisimman pitkälle direktiivin sanamuodon ja tarkoituksen mukaisesti, jotta direktiivillä tavoiteltu tulos saavutetaan. Tällaista tulkintaa on noudatettava myös silloin, kun jäsenvaltio on katsonut, että kansalliset säännökset jo vastaavat kyseisessä direktiivissä asetettuja vaatimuksia (ks. erityisesti asia C-106/89, Marleasing, Kok. 1990, s. I-4135, kohta 8, sekä tuomio 5.10.2004 yhdistetyissä asioissa C-397/01 - C-403/01, Pfeiffer ym., Kok. 2004, s. I-8835, kohdat 113-119 ja siinä mainittu oikeuskäytäntö).

Ennakkoratkaisupyyntö

9. Korkein oikeus on todennut, että asiassa on kysymys tavaramerkkidirektiivin 6 artiklan 1 kohdan c alakohdan oikeasta tulkinnasta ja että esiin tullut tulkintakysymys on ratkaistava, ennen kuin asiassa voidaan antaa tuomio. Näin ollen Korkein oikeus on Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 234 artiklan nojalla esittänyt Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelle ennakkoratkaisupyynnön, jolla on pyritty selvittämään, yhtäältä sitä, miten tulee tulkita vaatimusta, jonka mukaan toiselle kuuluvan tavaramerkin käyttämisen on oltava tarpeen tavaran käyttötarkoituksen osoittamiseksi, ja toisaalta sitä, miten hyvän liiketavan mukaisuutta koskevaa vaatimusta on tässä yhteydessä tulkittava.

Onko tavaramerkkien käyttäminen ollut tarpeen tavaran käyttötarkoituksen osoittamiseksi?

10. Yhteisöjen tuomioistuin on Korkeimman oikeuden ennakkoratkaisupyynnön johdosta 17.3.2005 antamassaan tuomiossa todennut, ettei käsillä olevan asian olosuhteissa ole lainkaan tarpeen määrittää, onko tavaraa pidettävä tavaramerkkidirektiivin 6 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuna "lisätarvikkeena tai varaosana ". Tavaramerkin käyttämisen hyväksyttävyys riippuu direktiivin mukaan siitä, onko tavaramerkin käyttäminen tarpeen tavaran käyttötarkoituksen osoittamiseksi (tuomiolauselman kohta 1 kappale 1 sekä perustelujen kohta 32).

11. Tavaraansa markkinoivan elinkeinonharjoittajan tarve käyttää toisen tavaramerkkiä oman tavaransa käyttötarkoituksen osoittamiseksi on yhteisöjen tuomioistuimen mukaan olemassa silloin, kun tavaramerkin käyttäminen on käytännössä ainoa keino ilmoittaa yleisölle ymmärrettävästi ja kattavasti oman tavaran käyttötarkoitus (tuomiolauselman kohta 1 kappale 2).

12. Edelleen yhteisöjen tuomioistuin on katsonut, että selvitettäessä sitä, voiko elinkeinonharjoittaja käyttää muitakin keinoja tällaisen tiedon antamiseen, on otettava huomioon esimerkiksi se, onko hänen markkinoimansa tavaralajin osalta olemassa sellaisia "teknisiä standardeja tai yleisesti käytettyjä normeja", jotka tämän tavaralajin kohdeyleisö tuntee. Näiden normien tai muiden ominaispiirteiden on oltava sellaisia, että niillä voidaan ilmoittaa tavaran käyttötarkoitus kohdeyleisölle ymmärrettävästi ja kattavasti (perustelujen kohdat 35 ja 36).

13. Korkein oikeus toteaa, että sekä partakoneen varsia että partakoneen teriä on markkinoilla eri lajeja ja merkkejä. Vaihdettavia partakoneenteriä ostaessaan kuluttajan on siten tärkeätä tietää, minkä varsien kanssa nämä ovat yhteensopivia. Kuten yhteisöjen tuomioistuin on todennut, LA-Laboratories Ltd Oy on käyttänyt The Gillette Companyn tavaramerkkejä ilmoittaakseen yleisölle ymmärrettävästi ja kattavasti sen, mikä markkinoidun tavaran käyttötarkoitus on, eli että LA-Laboratories Ltd Oy:n markkinoima tavara sopii yhteen myös kyseisillä The Gillette Companyn tavaramerkeillä varustettujen tavaroiden kanssa (kohta 34).

14. Onko edellä mainitun yhteensopivuuden ilmoittamiseksi ollut tarpeen viitata The Gillette Companyn tavaramerkkeihin? Tätä arvioidessaan Korkein oikeus pitää edellä esitetyn valossa ratkaisevana sitä, onko yhteensopivuutta koskeva tieto ollut annettavissa myös käyttäen jotakin muuta yhteisöjen tuomioistuimen tarkoittamaa keinoa vai onko näiden tavaramerkkien mainitseminen ollut käytännössä ainoa keino ilmoittaa yleisölle puheena olevasta yhteensopivuudesta ymmärrettävästi ja kattavasti.

15. Asiassa ei ole käynyt ilmi, että partakoneenterien ostamista harkitsevien kuluttajien tiedossa olisi sellaisia teknisiä standardeja tai yleisesti käytettyjä normeja, joiden avulla partakoneenterien yhteensopivuus tietyn tyyppisiin tai merkkisiin varsiin olisi ymmärrettävästi ja kattavasti ilmaistavissa.

16. Ei ole myöskään selvitetty, että partakoneenterillä olisi sellaisia teknisiä ominaispiirteitä, joiden avulla PARASON FLEXOR -merkkisten partakoneenterien yhteensopivuus The Gillette Companyn SENSOR-varsien kanssa olisi voitu ilmoittaa kuluttajille ymmärrettävästi ja kattavasti.

17. Kun The Gillette Companyn tavaramerkit on mainittu LA-Laboratories Ltd Oy:n markkinoimien partakoneenterien myyntipakkauksissa, ilmeisenä tarkoituksena on ollut antaa myyntipaikalla terien ostamista harkitsevalle, tietynmerkkistä vartta käyttävälle kuluttajalle tieto partakoneenterien yhteensopivuudesta kyseiseen hänellä jo olevaan varteen. Jotta tällaista päivittäistavaraa koskeva tieto olisi kuluttajalle myös käytännössä hyödyllinen, sen on oltava helppotajuista ja vaikeuksitta havaittavaa. Kuluttajalla ei ole yleensä mahdollisuutta kokeilla terien ja varren yhteensopivuutta ennen kaupantekoa.

18. Edellä esitetyn huomioon ottaen Korkein oikeus katsoo, että The Gillette Companyn tavaramerkkien mainitseminen partakoneenterien myyntipakkauksissa on kysymyksessä olevassa tapauksessa ollut käytännössä ainoa keino ilmoittaa yleisölle partakoneenterien käyttötarkoituksesta yhteisöjen tuomioistuimen ennakkoratkaisussa tarkoitetulla tavalla ymmärrettävästi ja kattavasti. Näin ollen menettelyn on katsottava olleen tavaramerkkidirektiivin 6 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla tarpeen tavaran käyttötarkoituksen osoittamiseksi.

Onko tavaramerkkejä käytetty hyvää liiketapaa noudattaen?

19. Yhteisöjen tuomioistuin on tässä asiassa antamassaan ennakkoratkaisussa todennut vakiintuneeseen oikeuskäytäntöönsä viitaten, että tavaramerkkidirektiivin 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu hyvää liiketapaa koskeva edellytys ilmaisee lähinnä velvoitteen toimia lojaalisti tavaramerkin haltijan perusteltuihin intresseihin nähden (tuomiolauselman kohta 2 kappale 1).

20. Yhteisöjen tuomioistuin on katsonut, että toiselle kuuluvan tavaramerkin käyttäminen ei ole hyvän liiketavan mukaista, erityisesti jos
- käyttämisen perusteella voi syntyä vaikutelma siitä, että käyttäjän ja tavaramerkin haltijan välillä on liikesuhde,
- käyttämisellä heikennetään tavaramerkin arvoa hyödyntämällä perusteettomasti tavaramerkin erottamiskykyä tai laajaa tunnettuutta,
- käyttämisellä vähätellään tai panetellaan tavaramerkkiä, tai
- käyttäjä esittää oman tavaransa sellaisella tavaramerkillä varustetun tavaran jäljitelminä tai toisintoina, jonka haltija se ei ole (tuomiolauselman kohta 2 kappale 2).

21. Arvioitaessa sitä, onko tavaramerkkejä tässä tapauksessa käytetty hyvän liiketavan mukaisesti, on yhteisöjen tuomioistuimen mukaan otettava huomioon esitystapa kokonaisuudessaan, erityisesti se, miten The Gillette Companyn tavaramerkit on tässä esitystavassa tuotu esiin, miten nämä tavaramerkit on erotettu LA-Laboratories Ltd Oy:n omasta tavaramerkistä tai tunnusmerkistä ja miten viimeksi mainittu yhtiö on pyrkinyt takaamaan, että kuluttajat erottavat sen tavarat sellaisella tavaramerkillä varustetuista tavaroista, jonka haltija se ei ole (kohta 46).

22. Korkein oikeus toteaa kanteen perustuvan siihen, että The Gillette Companyn tavaramerkkejä on käytetty tuotepakkaukseen kiinnitetyssä tarrassa olevassa, yhteensopivuutta koskevassa tiedonannossa. Asiassa ei ole edes väitetty, että LA-Laboratories Ltd Oy olisi mainitulla menettelyllään vähätellyt tai panetellut The Gillette Companyn tavaramerkkejä taikka että LA-Laboratories Ltd Oy olisi esittänyt omat tavaransa The Gillette Companyn tavaramerkeillä varustetun tavaran jäljitelminä tai toisintoina.

23. PARASON FLEXOR -partakoneenteriin yhteensopivat varret on edellä mainitussa tarrassa mainittu samalla kirjasinkoolla ja -lajilla. Kyseisestä tarrasta erillään partakoneenteräpakkauksissa on ollut merkittynä partakoneenterien merkki PARASON FLEXOR selvästi ja isommin kirjaimin. Pakkauksessa tai siihen kiinnitetyssä tarrassa ei ole viitattu toisen tavaramerkkiin tavalla, joka on omiaan aikaansaamaan vaikutelman, että liikkeeseen laskettu tavara on lähtöisin tunnusmerkin haltijalta tai että tämä on suostunut tunnusmerkin käyttämiseen. Teksti, sen sijoitus tai muotoilu ei ole omiaan houkuttelemaan kuluttajaa terien hankintaan muulla tavoin kuin että teksti on hälventänyt kuluttajan mahdollista epätietoisuutta siitä, sopivatko myynnissä olleet terät myös kantajayhtiöiden markkinoimaan, yleisesti käytössä olleeseen varsityyppiin. Tähän nähden Korkein oikeus katsoo, ettei LA-Laboratories Ltd Oy ole käyttänyt The Gillette Companyn tavaramerkkejä partakoneenteräpakkauksissaan myöskään sillä tavoin, että olisi syntynyt vaikutelma siitä, että yritysten välillä on liikesuhde.

24. Huomioon ottaen erityisesti PARASON FLEXOR -partakoneenteräpakkauksissa käytetyn tarran kirkas punainen väri tarra on sinänsä ollut jossain määrin huomiota herättävä. Tavaran käyttötarkoituksen ilmaiseminen riittävän selvästi on toisaalta edellytys sille, että kyetään ylläpitämään tällaisten vaihtoehtoisten tuotteiden välillä sellaista vääristymätöntä kilpailua, johon yhteisöjen tuomioistuinkin on tässä asiassa antamassaan ennakkoratkaisussa viitannut.

25. Kun vielä otetaan huomioon se, että tarrassa oleva lyhyt yhteensopivuusilmoitus on sisältänyt kuluttajalle tärkeätä tietoa ja että tavanomaisessa ostotilanteessa kuluttajalla ei useinkaan ole mahdollisuutta tai halua perehtyä myyntipakkaukseen yksityiskohtaisesti, sanotulla The Gillette Companyn tavaramerkkien käyttämisellä ei voida katsoa myöskään heikennetyn tavaramerkkien arvoa hyödyntämällä perusteettomasti niiden erottamiskykyä tai laajaa tunnettuutta.

26. Koska partakoneenteräpakkausten tarran tekstissä on edellä todetun mukaisesti ollut kysymys pelkästä neutraalista yhteensopivuusilmoituksesta, LA-Laboratories Ltd Oy:n ei voida katsoa esittäneen mitään väitettä siitä, että PARASON FLEXOR -partakoneenterät vastaisivat laadultaan ja ominaisuuksiltaan The Gillette Companyn tuotteita.

27. Se seikka, että LA-Laboratories Ltd Oy on markkinoinut sekä varresta ja vaihdettavasta partakoneenterästä muodostuvia partakoneita että partakoneenteriä ilman vartta, ei siihen nähden, mitä yhteisöjen tuomioistuin on asiassa lausunut, vaikuta siihen arviointiin, minkä Korkein oikeus edellä on tehnyt käyttötarkoituksen ilmoittamisesta ja yhteensopivuusilmoituksen hyvän liiketavan mukaisuudesta.

28. Edellä lausutuilla perusteilla Korkein oikeus päätyy katsomaan, että kanteessa tarkoitettu The Gillette Companyn tavaramerkkien käyttäminen PARASON FLEXOR -partakoneenteräpakkauksissa on tapahtunut hyvää liiketapaa noudattaen.

Johtopäätös

29. Edellä lausuttu huomioon ottaen LA-Laboratories Ltd Oy ei ole loukannut The Gillette Companyn rekisteröityjen tavaramerkkien tuottamia yksinoikeuksia.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Lauri Lehtimaja (eri mieltä), Eeva Vuori, Mikael Krogerus (eri mieltä), Gustav Bygglin ja Pasi Aarnio. Esittelijä Jussi Karttunen.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot

Oikeusneuvos Krogerus: Olen ratkaisun lopputuloksesta samaa mieltä kuin enemmistö, mutta perustelen tavaramerkkien käyttämisen hyvän liiketavan mukaisuutta (enemmistön perustelujen kappaleiden 23 - 28 asemesta) seuraavasti.

LA-Laboratories Ltd Oy on vaihdettavien partakoneenterien ohella markkinoinut myös PARASON FLEXOR -merkkisiä partakoneita varsineen. Samoin The Gillette Company ja Gillette Group Finland Oy (jäljempänä kantajayhtiöt) ovat markkinoineet paitsi partakoneita varsineen myös niiden vaihdettavia teriä. Näin ollen LA-Laboratories Ltd Oy ja kantajayhtiöt ovat kilpailleet markkinoilla tässä suhteessa samanlaisilla tuotevalikoimilla, mikä on korostanut niiden välistä kilpailuasetelmaa.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ennakkoratkaisun mukaan toisen tavaramerkin käyttäminen pelkästään tavaran käyttötarkoituksen ilmoittamiseen ei vielä välttämättä tarkoita sitä, että tavaran samalla esitettäisiin laadultaan ja ominaisuuksiltaan vastaavan kyseisellä tavaramerkillä varustettua tavaraa (perustelujen kohta 47 sekä tuomiolauselman kohta 2, kappale 4). LA-Laboratories Ltd Oy:n partakoneenteräpakkausten tarran tekstissä on ollut kysymys pelkästä yhteensopivuusilmoituksesta. Yhtiön ei voida siten katsoa tarraa käyttämällä esittäneen väitettä siitä, että sen markkinoimat PARASON FLEXOR -merkkiset partakoneenterät vastaisivat, edellä mainittua yhteensopivuutta lukuunottamatta, laadultaan ja ominaisuuksiltaan kantajayhtiöiden tuotteita.

Tuotepakkauksessa tai siihen kiinnitetyssä tarrassa ei ole viitattu toisen tavaramerkkiin tavalla, joka olisi omiaan aikaansaamaan sellaisen vaikutelman, että partakoneenterät olisivat lähtöisin kantajayhtiöiltä tai että nämä olisivat suostuneet tunnusmerkin käyttämiseen. PARASON FLEXOR -merkkisiin partakoneenteriin yhteensopivat PARASON FLEXOR ja GILLETTE SENSOR -merkkiset varret on kuitenkin tarrassa mainittu rinnasteisesti, samaa kirjasinkokoa ja -lajia käyttäen. Tarran kirkas punainen väri on ollut omiaan erottamaan siihen painetut sanat tuotepakkauksen muusta tekstistä. Kantajayhtiöiden erittäin tunnettujen tavaramerkkien mainitseminen kerrotuin tavoin, tuotepakkauksen punaisessa tarrassa näkyvästi vastaajayhtiön oman tuotemerkin rinnalla, on saattanut ainakin pintapuolisesti pakkaukseen tutustuvissa kuluttajissa luoda sellaista mielikuvaa, että LA-Laboratories Ltd Oy:n ja kantajayhtiöiden markkinoimien tuotteiden välillä on ollut joku kaupallinen yhteys. Tämä on ollut mahdollista siitä huolimatta, että tarralle merkitty tiedonanto on koskenut vain tuotepakkauksen sisältämien partakoneenterien yhteensopivuutta erilaisten varsien kanssa eikä siinä ole mihinkään kaupalliseen yhteyteen tai yhtiöiden väliseen liikesuhteeseen nimenomaisesti viitattu.

Ei voida siten poissulkea, ettei kantajayhtiöiden tavaramerkkien erottamiskyky ja laaja tunnettuus olisi jo sellaisenaan voinut olla omiaan hyödyttämään LA-Laboratories Ltd Oy:n omien PARASON FLEXOR -merkkisten tuotteiden markkinointia ja vastaavasti heikentämään kantajayhtiöiden tavaramerkkien arvoa. Kantajayhtiöiden mukaan hyvä liiketapa olisikin vaatinut, että LA-Laboratories Ltd Oy olisi toiselle kuuluviin tavaramerkkeihin viitatessaan ainakin lisännyt tuotepakkaukseensa sellaisen lausuman, jossa sen markkinoiman tavaran yhteys toisen tavaramerkeillä varustettuihin tavaroihin olisi selvästi torjuttu.

Tässä tapauksessa kuitenkin katson, että kuluttajanäkökulmasta on korostettava yhteensopivuustiedonannon käytännöllistä tärkeyttä. Jotta terien ja varren yhteensopivuutta koskevasta tiedonannosta olisi kuluttajalle myös käytännön hyötyä, sen on oltava vaikeuksitta kuluttajan havaittavissa. Tavanomaisessa ostotilanteessa kuluttajalla ei useinkaan ole mahdollisuutta perehtyä myyntipakkaukseen kovin yksityiskohtaisesti. Tavaran käyttötarkoituksen ilmaiseminen riittävän selvästi ja näkyvästi on siten edellytys sille, että vaihtoehtoisten tuotteiden välillä kyetään ylläpitämään sellaista vääristymätöntä kilpailua, johon yhteisöjen tuomioistuinkin on tässä asiassa antamassaan ennakkoratkaisussa viitannut. Tiedonannon aiheuttama väärinkäsitysten vaara on esitystavassa mahdollisesti olleista epäkohdista huolimatta katsottava siinä määrin pieneksi, ettei tämän vaaran ennakollinen torjuminen kantajayhtiöiden esittämällä tavalla ole ollut välttämätöntä.

Kantajayhtiöt ovat väittäneet vastaajayhtiön menetelleen hyvän liiketavan vastaisesti myös sillä perusteella, ettei yhteensopivuustiedonannossa ole LA-Laboratories Ltd Oy:n oman tuotteen eli PARASON FLEXOR -merkkisen varren ohella mainittu muita markkinoilla samanaikaisesti olleita yhteensopivia varsia kuin GILLETTE SENSOR. Jos näin olisi tehty, kantajayhtiöiden tavaramerkit eivät olisi tulleet PARASON FLEXOR -merkin rinnalla niin korostetusti esiin kuin nyt. Kantajayhtiöt ovatkin katsoneet vastaajayhtiön yhteensopivuudesta ilmoittaessaan syyllistyneen niiden tavaramerkkien valikoivaan hyväksikäyttöön. LA-Laboratories Ltd Oy on puolestaan ilmoittanut, että silloin, kun tämä asia on tullut vireille, markkinoilla on ollut vain kaksi keskenään yhteensopivaa tuotetta, PARASON FLEXOR ja GILLETTE SENSOR. Tältä osin katson, etteivät kantajayhtiöt ole esittäneet riittävää näyttöä siitä, missä määrin muita yhteensopivia varsia on kyseisenä aikana mahdollisesti ollut markkinoilla.

Edellä lausutuilla perusteilla päädyn kokonaisarvostelussa siihen, että kanteessa tarkoitettu tavaramerkkien käyttäminen on edellä selostetuista ongelmista huolimatta tapahtunut hyvää liiketapaa noudattaen.

Oikeusneuvos Lehtimaja : Olen samaa mieltä kuin oikeusneuvos Krogerus.